Marskin kranssi

Nina Schleifer

Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen lippu on aina ollut Kansallisena veteraanipäivänä Mannerheimin patsaalla veteraanijärjestöjen lippulinnassa. Koronaviruksen takia myös tämä perinteinen tilaisuus oli peruttu. Niinpä päätimme tehdä oman seppeltervehdyksen vapaussotiemme ylipäällikölle – ja tällä kertaa veteraanisukupolven kekseliäisyyttä ja selviytymiskykyä kunnioittaen ja pula-aikoja muistaen. Emme soittaneetkaan luottokukkakauppiaallemme vaan hyödynsimme Tammisunnuntaina vapaussoturien haudalle Vanhaan kirkkopuistoon laskemaamme seppelettä, josta neulaset olivat jo karisseet pois.

Projekti alkoi luonnollisesti kaatamalla tarkoitukseen sopiva kuusi omalta pihalta. Samalla myös allekirjoittanut opiskeli moottorisahan käyttöä – kukapa tietää, mitä taitoja sitä kaupunkilaistätikin jatkossa tarvitsee, kun maamme huoltovarmuus näyttää lepäävän kansalaisten harteilla.

Oksasakset lauloivat, kun kuusesta valittiin kauneimmat oksat kranssia varten. Kun vanhasta seppeleestä oli nypitty satakunta rautalankakiinnikettä pois, alkoi projektin pisteliäin vaihe: tuoreiden havujen kiinnitys kranssipohjaan. Vielä piti vanhoista seppelenauhoista leikata parhaat osat, silittää ja muotoilla ne rusetiksi. Nyt osaamme arvostaa kädentaitajia ja maaseudun yrittäjiä taas hieman enemmän.

Maanantaina seppeltä laskiessamme totesimme, että vapaapäivän uhraus seppeleen tekoon oli häviävän pieni ele verrattuna veteraanisukupolvien panokseen vapaussotiemme aikana. Kunniakansalaisemme ovat kunnioituksemme ansainneet!

Kirjoittaja on Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja ja Vapaussodan Perintö -lehden toimittaja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *