Tänään runon ja suven päivänä yhdistyksemme toivottaa itse kullekin leppeitä kesäiltoja koivun katveessa!

Lue lisää

Lue lisää

Lähes 4000 suomalaista vapaaehtoista lähti Viron vapaussotaan kahtena sotilasyksikkönä: Pohjois-Virossa ja Narvassa taisteli ruotsalaisen majuri Martin Ekströmin johtama 1. suomalainen vapaajoukko ja Etelä-Virossa virolaisen everstiluutnantti Hans Kalmin johtama Pohjan Poikain rykmentti. Vanhan kirkkopuiston kahteen veljeshautaan haudattiin kevättalvella 1919 kahdessa surujuhlassa yhteensä 31 sankarivainajaa. Heistä vanhin oli 54-vuotias Johan Grönvall ja nuorin 15-vuotias Yrjö Häyhä. Ensimmäiset rintamalta tuodut neljä kaatunutta oli jo aiemmin haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Valtaosa kaatuneista haudattiin kotikuntiinsa ja osa jäi rintamalle. Lisää Vanhan kirkkopuiston sankarivainajista on luettavissa täältä: https://estofennia.eu/viron-vapaussodan-veljeshaudat/

Lue lisää

Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivää vietettiin 27.5.2023 Parolassa. Juhlapuheen pitänyt kansanedustaja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri kiitti Vapaussodan Perinneliittoa sen tekemästä työstä mm. seuraavin sanoin: ”Meidän pitää muistaa perinteiden merkitys. Perinteet antavat voimaa, ja menneiden sukupolvien työn muistaminen ja kunnioittaminen vahvistavat maanpuolustustahtoa. Suomen itsenäisyys ei ole koskaan tullut ilmaiseksi. Itsenäisyytemme on ollut uhattuna sen ensihetkistä lähtien. Yli 100 000 suomalaista on antanut henkensä vapaussodassa, talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa vapautemme puolesta. Vapaussota oli kaiken perusta. Siellä luotiin perusta itsenäistymiselle.”

Lue lisää

Vapaussodan päättymisen muistopäivän 16.5.2023 kunnianosoitukset – mielessä Yrjö Jylhän sanat:

"Te ette turhaan taistelleet,
te ette turhaan kaatuneet,
te saitte suurimman voiton,
te voititte veljen veljelleen,
te löysitte kansan eksyneen.
Te airuet aamun koiton."

Hietaniemessä vapaussoturien sankarihaudoilla [kuva 1] ja Saksanniemen hautapaadella [kuva 2] kukkatervehdyksen laskivat Olli Korkalainen ja Heikki Pietilä.

Vanhassa kirkkopuistossa vapaussoturien hautamuistomerkille Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön seppeleen laskivat Vesa Määttä ja Liisa Viranko [kuva 3] sekä oman seppeleemme Juhani Laine ja Markus Uomala [kuva 4]. Saksalaisten hautamuistomerkille seppeltervehdyksen jättivät Fred Packalén, Erik Werner ja Mimi Wiik Frihetskrigets Södra Traditionsföreningin edustajina [kuva 5]. Lippuja kannattelivat Olli Korkalainen ja Heikki Pietilä.

Lue lisää

Vårt land esitettiin ensi kertaa Porvoon 500-vuotisjuhlissa vuonna 1846. Sävelenä ei kuitenkaan tuolloin ollut Paciuksen tuttu melodia vaan Runebergin oma iloinen ja nopearytminen sävellys, jonka kansallisrunoilijamme oli tehnyt porvoolaisen C.F. Blomin avustuksella. Maamme-lauluun tehtiin kaiken kaikkiaan parikymmentä eri sävellystä, ennen kuin Friedrich Paciukselta tilattiin uusi sävelmä ylioppilaiden kevätjuhlaan.

Paciuksella oli vain neljä päivää aikaa tehdä sävellys ja harjoittaa kuoro ja torvisoittokunta ensimmäiseen julkiseen esitykseen, joka tapahtui Floran päivänä 13.5.1848 Kumtähden niityllä Helsingissä. Esitys oli loistava menestys – ja kansallislaulu oli syntynyt!

Lue lisää

Tampereella järjestetty Vapaussodan Perinneliiton liittokokous valitsi 11. toukokuuta 2023 liiton uudeksi puheenjohtajaksi hallintotieteiden maisteri Jouni Koskelan Tampereelta. Aiempi puheenjohtaja Tapani Tikkala luopui tehtävästä. Koskela on toiminut liiton hallituksessa. Lisäksi hän on Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen puheenjohtaja. 64-vuotias Koskela on juuri siirtynyt eläkkeelle Pirkanmaan maakunnan edunvalvontapäällikön tehtävistä.

Suomalaisen Klubin Mannerheim-salissa pidetyn liittokokouksen jälkeen otetussa yhteiskuvassa on keskellä uusi puheenjohtaja Jouni Koskela vieressään liiton varapuheenjohtajaksi valittu yhdistyksemme toiminnanjohtaja Nina Schleifer. Muut hallituksen jäsenet ovat (vasemmalta katsoen) Timo Mäki, Petri Antila, Matti Mikkonen, Veli Suvanto, Tapio Laine ja Esko Hakulinen (kuvasta puuttuu Carl-Johan Hindsberg).

Lue lisää

Tasavallan presidentti kiitti tervehdyksessään kunniakansalaisiamme ­– veteraaneja ja lottia – tänään 27.4.2023 kansallisena veteraanipäivänä mm. seuraavasti: ”Venäjän yli vuoden jatkunut julma hyökkäyssota Ukrainassa on palauttanut mieliin omaa historiaamme. Vahva maanpuolustustahtomme on rakentunut tekemänne työn ja uhrauksien pohjalle. Kiitollisuutemme teitä kohtaan säilyy läpi aikojen ja nyt on tulevien sukupolvien tehtävä vaalia jättämäänne perintöä.”

Kuvassa Olli Korkalainen kannattelee yhdistyksemme lippua kunnianosoituksissa Mannerheiminaukiolla, jossa ohjelmassa oli Helsingin kaupungin, veteraanien ja Helsingin varuskunnan edustajien suorittama seppeleenlasku, sotilaspastorin puhe sekä seppelpartion lähetys Hietaniemeen. Mukana Kaartin soittokunta.

Lue lisää

1. matkapäivä torstaina 20.4.2023

Matkamme alkoi Finnairin suoralla lennolla Geneveen, josta jatkoimme junalla matkakohteeseemme Montreuxiin. Majoituimme hurmaavaan Eden au Lac -hotelliin, joka tekee kunniaa nimelleen ”Paratiisi järven rannalla”. Se ajoittuu yltäkylläisyyden ja elämänilon Belle époque -aikakaudelle (”kaunis aikakausi”), joka edelsi ensimmäisen maailmasodan kauhuja. Hotellimme sijainti ja ylelliset tilat henkivätkin 1900-luvun alun tunnelmaa.

Pienen hengähdystauon jälkeen nautimme tervetulomaljat upeassa kattofreskoin koristellussa vanhassa juhlasalissa. Oppaamme Pekka Lehtiö kertoi lyhyessä tervetulotilaisuudessa seuraavien päivien ohjelmasta, johon kaikki matkalle lähteneet olivat yksimielisen ihastuneita.

Lue lisää

Tiistaina 12.4.2023 järjestettiin Vanhassa kirkkopuistossa Helsingin vapautuksen vuosipäivän kunnianosoitukset, jossa lippuja kannattelivat Juhani Laine ja Heikki Pietiläinen. Vapaussoturien hautamuistomerkillä seppeltervehdyksen laskivat Ari Åberg, Liisa Viranko sekä Carl-Johan Hindsberg [1] ja saksalaisten hautamuistomerkillä Ari Åberg, Carl-Johan Hindsbergja Fred Packalén ruotsinkielisen sisarjärjestömme edustajina [2].

Kunnianosoitusten jälkeen siirryimme Ostrobotnian Topelius-kabinettiin lounasluennolle, jossa tietokirjailija Reima T. A. Luoto esitelmöi aiheesta Marsalkan eläkevuodet – taistelu muistelmista.  Saimme kuulla, kuinka muistelmat todellisuudessa syntyivät ja ketkä tekivät keskeisen työn. Esitelmän jälkeen yhdistyksemme hallituksen jäsen Ari Åberg kiitti esitelmöitsijää erittäin mielenkiintoisesta esityksestä aiheeseen sopivasti Marskin ryypyllä. [3 ja 4].

Lue lisää